21/6/13
Yhä useammin kielelle nousee kiitos Jeesus! Tuntuu kuin rinnassa olisi pieni atomipommi, joka on räjähtämäisillään. Pienin satunnaisin hetkin ylistysmieli kohoaa korkealle kuin ei koskaan Pyhässä kunnioituksessa ja suuressa rakkaudessa Herraa kohtaan.
Kutsumuksen syvä palo palaa ja vie eteenpäin. Sen voimalla jaksan käydä taisteluni loppuun, Herran armosta nöyrästi pyytäen, että saisin pysyä tiellä, jonka Hän on minulle suunnitellut. Saisin taipua tahtoonsa ja uskoa hyvyyteen kaiken tuskan takana.
Toivon vain koko sydämestäni, että esirukoilijani jaksavat pysyä uskollisina. Sillä tahtoa ainakin on ja päämääränä sielujen voittaminen Kristukselle! Ei mitään tärkeämpää, ei mitään suurempaa voi olla. Se on ainoa pyyntöni, että Hänen tahtonsa tapahtuisi ja ettei mikään tulisi väliin.