En ole pitkiin aikoihin kirjoitellut, kun olen ollut oppimassa ja kiertämässä Siionin muureja, kuten Psalmissa 48;

13. Kiertäkää Siion, käykää sen ympäri, lukekaa sen tornit.
14. Tarkatkaa sen muurit, kulkekaa sen linnat, kertoaksenne niistä tulevalle polvelle.

Samoan tuntemattomia polkuja Herran Sanan ja johdatuksen valossa. Luottaen pikku hiljaa yhä enemmän Häneen ja hyvään tahtoonsa, vaikka en itse ymmärrä. Järkytykseni on ollut suuri, kun en "hyvällä" vaelluksellakaan ole saanut vapautta ahdistuksista, pikemminkin päinvastoin. Lohdutusta ja ymmärrystä siihen antoi Psalmi 73;


13. Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa:
14. minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta.


Eihän toki elämäni Herran kanssa ole pelkkää kärsimystä ja ahdistusta, vaikka moni niin varmaan ajattelee, kun puhun paljon kärsimyksestä.
Se on minun tehtäväni. Jokaisella on omansa Jumalan valtakunnassa ja tämän on Herra valinnut minun osakseni.
Kaikki selviää aikanaan ja varmasti parhain päin. Mikäli Herran Sanaan on luottamista. Ja uskon, että on.

Eräs seurakunnan kipeimpiä asioita on kertoa totuus ja rohkaista uskovia pysymään siinä. Kuitenkin jonkun on sekin tehtävä.
Monet ovat suurien taakkojen alla väärän opetuksen johdosta. Toiset jatkavat elämäänsä entiseen malliin ja kulkevat kahta tietä, kun kukaan ei uskalla kertoa parannuksesta ja pyhityksestä. Hengellinen kasvu pysähtyy molemmissa tapauksissa.

Kyllä Jumala antaa lohdutusta ja virvoitusta, kun on sen aika. Olen kokenut Psalmin 23;

1. Daavidin virsi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.

2. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
3. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.
4. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.
5. Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen.
6. Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Herra on hyvä! Mutta myös Pyhä.

Meidän kristittyjen on syytä muistaa, että Jumala ei koskaan, missään tilanteessa hyväksy syntiä. Se on aina rikkomus ja se on sovitettava. Maailman tavat, tv, radio, lehdet, tavarat, hienot autot ja talot; ne vievät pian mennessään, ellei kristitty lue Sanaa ja tee parannusta heti, kun Pyhä Henki nuhtelee.
Pyhittynyt kristitty, joka rukoilee joka aamu, lukee Sanaa ja tekee paljon hyviä töitä, huomaa pian olevansa voimakas huippukristitty ja muuttuu Jeesuksen viholliseksi, ellei pian tee parannusta omavanhurskaudestaan.

Synti vaanii molemmilla puolilla ja siksi kristityn tietä sanotaan kaidalla tiellä vaeltamiseksi. Molemmilta puolilta löytyy syvä oja, josta on aina oma työnsä nousta. Mutta, näillä eväillä jatketaan matkaa ja toivottavasti nähdään kotona Jeesuksen luona!

Onneksi tie on valmis ja saamme vaeltaa voitosta käsin, kunhan vain pysymme uskossa Vapahtajaamme Jeesukseen Kristukseen loppuun asti <3 

Etsi