Lohdutus
Lohdutus
Pieni, pienen pieni valon pilkahdus tässä ankeassa ajassa piirtyi eteeni. Meillä, jotka rakastamme Jumalaa on vaikeaa elää tässä ympäröivässä maailmassa. Koemme niin suurta ihmetystä ihmisten sydämen kovuudesta, pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Meille annettu Jumalan Sana on niin ihmeellinen ja kaunis, ettei sitä voi käsittää verratessa elettävään maailman aikaan millään tavalla. Hetken aikaa saattaa näkyä jotain hyvää ja oikeaa, joka hiipuu pian ja häipyy pois.
On, kuin kaikki olisi utua ja harhaa, jota emme voi käsittää? Me emme ole tästä maailmasta rakkaani, vaan läpikulkumatkalla. Oppimassa oikean ja väärän eroa. Oppimassa valintoja ja niiden seurauksia. Oppimassa Jumalan tuntemista ja armoa. Niin..armoa. Rakkaus on jotain niin valtavaa, ettei sitä kykene ihmisen mieli hahmottamaan tai ymmärtämään lähellekään todellisuutta. Se on loppumaton, syvä, jatkuvasti kasvava ja uudistuva.
Siksi, me saamme aloittaa aina uudelleen, kun sydämemme kurkottaa kohti Jumalaa. Saamme uskoa, että Hän tahtoo ja ottaa vastaan meidät sellaisina, kuin olemme. Hän tulee tekemään niin aina ja ikuisesti, koska Hän on Rakkaus.
Tiedän, rakas, me koemme itsemme hyvin huonoiksi. Koemme olevamme toivottomia. Kamppailemme itsemme kanssa ja päivittäin epäonnistumme. On vaikeaa uskoa, että Hän edelleen huolii lähelleen ja rakastaa, antaa anteeksi. Me tahtoisimme olla hyviä lapsia, uskollisia ja reippaita. Mutta mitä enemmän yritämme, sen enemmän paljastuu se mahdottomuus, etten pysty, en kykene.
Voi, kuinka se sattuu sydämeen, kun huomaan uskottomuuteni, välinpitämättömyyteni ja vajavaisuuteni. Ennen kaikea synnit, joilla rasitan itseäni ja Jumalaa toistuvasti. Enkä edes huomaa niitä useinkaan..
Israel, Minun kansani, sanoo Herra; "En ole kuin ihminen. Minä sinut loin ja kasvatin. Tiesin, että olet uskoton, hamasta nuoruudestasi asti. Ojensin käsiäni sinua kohti ja petyin usein. Olen itkenyt vuoksesi Israel, mutta jätä en, enkä hylkää. Minä kuritan sinua rikkomustesi tähden, rakkaudesta minä sen teen. Minä noudan sinut takaisin, koska olet minulle kallis. "
Niinpä siis rakas kanssamatkaajani Taivaan tiellä, rohkaisen sinua sillä lohdutuksella, jonka itse sain tänään.
Jumala rakastaa sinua enemmän, kuin ymmärrät. Hän näkee sydämesi kivun ja tuskan, kun kaipaat Hänen lähelleen. Kaipaat olla hyvä uskova, hyvä ja uskollinen palvelija. Hän tietää, mitä tekoa olet. Hän tuntee sinut ja odottaa vain, että turvaat Häneen. Siksi Hän antoi Poikansa, että osaisit ottaa vastaan sen anteeksiannon, jonka tarvitset juuri tänään. Jokaiselle päivälle se on tarkoitettu..ystävä..Hän tietää, että sinun on vaikeampi päivä päivältä ottaa vastaan tuo armo nähdessäsi itsesi yhä raadollisempana. Tuo armo uudistuu kuitenkin joka aamu ja olet Jumalasi edessä aina se sama lapsi, jota Hän rakastaa. Hänen tunteensa sinua kohtaan eivät muutu. Älä anna omantuntosi paatua tekemälä uudelleen asioita, jotka murehduttavat Pyhää Henkeä. Kyllä Hän antaa voiman jälleen uudistua ja lakata pahasta. Usko vain, ojenna itsesi Kristusta kohti, vaikka et näkisi. Ojenna sydämesi totuuteen. Se tekee sinut vapaaksi.
Minun ei tarvitsekaan olla mitään, sillä Hän on kaikki, mitä tarvitsen- Jeesus Kristus. Hänessä me elämme ja olemme, aina ja ikuisesti <3