Olen usein miettinyt, miksi en ole palava, innokas todistaja. Kotona kyllä palvon Herraa iloisena ja koen olevani palava uskova.
Ihmisten sekaan mennessä koen olevani kuin hiiri, pelokas, arka ja täysin kykenemätön avaamaan suuni.

Mistä johtuu, että tietyissä maissa uskovat haluavat julistaa Jumalan Sanaa oman henkensä kaupalla. Vaikka heitä vainotaan, tapetaan ja vangitaan.

Asumme uskonnollisessa hyvinvointivaltiossa. Meidän on helppo tuudittautua väärään rauhaan. Me emme joudu valitsemaan joka päivä elämän ja kuoleman väliltä.
Kaikki näyttää hyvältä. Emme näe hätää ja kärsimystä. Emme tunne nälkää ja janoa. Meidän ei tarvitse pelätä, että joku koputtaa ovelle ja kysyy, oletko kristitty.


Jerobeam oli kuningas, jolla oli kutsumus. Hän ei kuitenkaan tahtonut luottaa vain Jumalaan, vaan halusi varmistaa turvansa väärällä mammonalla. Ihmispelko johti siihen, että suostui sekoittamaan väärää jumalanpalvelusta oikeaan.
Siksi Jumalan Sana kehottaa meitä;

Hebr. 13: 13. Niin menkäämme siis hänen tykönsä "ulkopuolelle leirin", hänen pilkkaansa kantaen;

Viime aikoina Herra on kehottanut seuraamaan Paavalin esimerkkiä. Olihan hänkin entinen vainooja, uskonnollinen johtaja.
Sellaiseksi tulee helposti, jos antaa itsellensä luvan kompromisseihin.

Rukoukseni onkin tänä päivänä, että Herra ole armollinen ja kirkasta minulle uskonnollisuuden rumat kasvot ja poista minusta kaikki uskonnollisuus ja tekopyhyys.

Kompromissit vievät myös hengellisen voiman. Sillä Pyhä Henki ei voi yhtyä Jumalan Sanan halveksuvaan käyttöön tai sen vesittämiseen.

Me luulemme usein tekevämme oikein, kun myötäilemme ihmisten tahtoa ja valheellisia ruususen unia. Todellista rakkautta ja oikein tehtyä on kuitenkin vain totuuden kertominen- rakkaudella.

Niin, Paavali usein kertoi pitävänsä ahdistuksista ja kärsimyksistä. Ei sen vuoksi, että ne itsessään olisivat kiitettäviä, vaan niiden seuraukset.
Ne pitävät nöyränä, kiitollisena, pienenä ja lähellä Kristusta. Vain siellä voimme tehdä jotain lähimmäisemme hyväksi.

Sen sijaan, että rukoilemme vapautusta ja helpompaa elämää, voisimme antaa Jumalalle luvan tehdä sen, mitä täytyy. Että voisimme loistaa valoa ja olla täynnä Kristuksen henkeä. Jotta voisimme todistaa ilman väkinäistä yritystä, sydämen halusta.

Onko meidän syntimme juuri tämä;

 Hes. 16: 49. Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään.

Uskon, että näin on. Aiakin minä tunnustan häpeäkseni näin. Mitä voimme tehdä? Meille se on mahdotonta, muutta Jumalalle on kaikki mahdollista.

Herra Jeesus! Anna anteeksi, että olen ajatellut vain itseäni. Anna anteeksi, että olen Sokea sinun asioillesi ja etsin vain omaani. Muuta minut. Avaa silmäni näkemään Sinun huolenaiheesi. Mitä Sinun silmäsi tarkkaavat. Auta minua unohtamaan omat oikeuteni, tämän maailman ilot ja nautinnot.

Kiitos Jeesus, että Sinä poistat kaiken uskonnollisuuden minusta. Poista tekopyhyys ja väärä jumalanpalvelus. Auta minua Herra, että voittaisin totuudellasi paljon sieluja Sinulle.

Etsi