Ajassa
Ajassa
Vaikka tässä tulisikin vanhan toistoa, kirjoitan sen, mitä sydämelläni on. En osaa kierrellä ja kaarrella, vaan tahdon puhua avoimesti ja suoraan.
Viime vuosina olen saanut Sanaa tuomioista. Kirjoitan tämän myös siksi, että asiaan enemmän perehtyneet opettajat saisivat mahdollisesti vahvistusta ja Pyhä Henki antaisi ilmestyksen syventyä. Tarvitsemme tässä ajassa profetaalista Sanaa ja opetusta. Herra on viisas ja sirottelee tiedon jyväsiä sinne ja tänne eri palvelijoille. Olemme toisistamme riippuvaisia rakkaat sisaret ja veljet! Yhdessä olemme voimakkaat ja jaksamme eteenpäin. Mutta nyt Sanaan..
Kaksi vuotta sitten alkoi Tyyron tuomion Sana (Hesekiel 28). Nyt, kun opetusta ja viisautta on valtavasti tullut ja se on helposti saatavissa netin kautta ym. ovat uskovat päässeet ns.”tiedon valtatielle” hengellisesti. Tästä on seurannut hengellisyyden korskeus ja se on muuttunut yhä enemmän maailmallisen kaltaiseksi hienosteluksi, jossa uskovat ovat eliittikansaa menestyksessään.
Minusta se kuulostaa Juudas evankeliumilta, jossa vaihdetaan vain synti valkeuden varusteisiin. En kiellä menestystä, sillä oikeanlainen menestys on hyvä, kun se palvelee Herraa. Mutta silmäin pyyntö, lihan himo ja elämän korskeus ei ole Jumalasta.
Nyt, kun vihollinen ei pysty enää estämään evankeliumin leviämistä, on se keksinyt sen kuorruttamisen maailman hienouksiin.
Tässä on valvomisen paikka varsinkin länsimaiden kristityillä. Jumalan valtakunnan menestys vs. maailmallinen menestys. Tyyrolaiset eivät koe tuskaa sieluista tai hätää muiden puolesta. He ajattelevat, että jokaisen oma valinta, uskooko Jumalaan ja ottaako vastan siunauksia. He ovat menettäneet Jumalan pelon ja pitävät itseään Jumalan vertaisena. He ovat langenneet ylpeyteen, koska heillä on kaikkea yllin kyllin; viisautta, ilmestystä, tietoa ja hienot seurakuntarakennukset.
Moabilaiset taas yrittävät omassa voimassa selviytyä ja harovat tyhjää, kun eivät ymmärrä luovuttaa. He luulevat ansaitsevansa itse kaiken ja olevansa itse vastuussa menestyksestä. Heitä sitoo synti ja se ahdistaa heitä. Jumala koettaa painaa alemmas, jotta he päästäisivät jo irti yrittämisestään. Vaarana on katkeruus ja epäusko, joka nielaisee pian uhrinsa, ellei evankeliumin ilosanoma pääse vaikuttamaan vapauttavana lääkkeenä.
Mutta yksi yli kaiken rakkaat!!! Onko tässä ajassa tieto, viisaus ja ihmiskunnia kiireen keskellä varastanut tärkeimmän? Olemmeko unohtaneet, mistä olemme tulleet? Millaisia olimme ennen? Keneltä olemme kaiken saaneet ja miksi?
Jumalan tuomiot ovat rakkautta. Hän koettaa kaikin keinoin herätellä kansaansa ja jumalattomia. Saat kiittää Herraa sydämestäsi, jos sinua ravistellaan ja herätellään! Suurimmassa vaarassa ovat ne, joilla on hyvä olla, eivätkä kaipaa muutosta. He ovat jo kulkeneet liian pitkälle paatumuksen tiellä. Mutta kiitos Jumalan, saamme rukoilla heidän puolestaan ja odottaa ravistelua. Herra on luvannut pelastaa jäännöksen ja rukoilen, että jokainen saisi mahdollisuuden tulla valinnan paikalle vielä syvältäkin paatumuksesta.
Evankeliumi ja sen eteneminen ovat hyvin yksinkertaisia. Mutta vihollinen on päässyt hämmentämään kristittyjä opin kiemuroilla, viisauden viettelyksillä ja korkealuokkaisella hengellisyydellä.
Tosiasiassa tarvitsemme vain yhden; Jeesuksen Kristuksen ja Hänen läsnäolonsa. Se on suurin, joka on toisten palvelija. Ilman rakkautta emme ole mitään ja ilman Jeesusta emme voi tehdä mitään. Mitä se hyödyttä ihmistä, vaikka hän voittaisi kaiken maan päällä? Haluammeko katua, kuinka vietimme aikamme täällä? Joka päivä vain yksi on tärkeää; rakkauden kautta vaikuttava usko. Jumalan läsnäolo elämässämme ja evankeliumin muuttava voima.
Lääkkeet seurakunnan parannukseen ovat rakkauden yhteys ja Jeesuksen läsnäolo Pyhän Hengen kautta. Ei arvostelua, ei tuomiota, ei oppikiistoja, vain RAKKAUS-täydellisyyden side. Rukoilkaa yhdessä, olkaa avoimia ja tunnustakaa syntinne, niin ne teille anteeksi annetaan. Pyrkikää rauhaan ja nöyryyteen. Kunnioittakaa toinen toistanne ja palvelkaa Pyhällä arkuudella. Jeesus, kosketa, uudista ja anna herätys kansasi keskelle! Siunattua syksyä rakas lukija. Armo riittää tänäänkin niille, jotka sitä janoavat. Sillä ei Hän aja pois yhtäkään, joka Hänen luoksensa tulee, amen.