Kiitos Jumalani tuomioistasi - kiitos ettet hylkää

Sana tähän aikaan on Jumalan tuomioiden armosta ja Hänen ihmeellisestä rakkaudestaan. Elämme aikakautta, jossa synti on päässyt jopa seurakuntaan ja sen vanhimmistoon asti. Seurakunta on luopumuksen tilassa, turtuneena ja paatuneena. Jumalan Pyhyys on jäänyt unholaan ja olemme tehneet Hänestä palvelijamme tai kivan kaverin, jonka kanssa on hauskaa elää. Uskonelämän suorittaminen uskonnollisilla ritualeilla on tavallista. Kokouksesta on kiire pois, eikä Pyhä Henki saa toimia vapaasti. Ihminen suunnittelee kokouksen, ei Jumalan Henki. Missä on ne ajat, kun rukouskokous kesti tunteja, armolahjat toimivat ja ylistettiin Jumalaa? Seurakunta rakasti toinen toistaan. Itkettiin ja naurettiin yhdessä.

Silloin oli voima seurakunnassa, silloin evankelioitiin ja oli ilo Herrassa!

Jumalan armo on kuitenkin jälleen kerran valtava ja suurempi, kuin osaamme kuvitella. Hän suree seurakuntansa tilaa ja näkee aikamme haasteet. Psalmissa 11 sanotaan jakeessa 3." Kun peruspylväät murretaan maahan, mitä voi vanhurskas tehdä?"

Ajassamme on synti ulottanut lonkeronsa niin pitkälle, että vanhurskaan on lähes mahdotonta pysyä erossa kiusauksista. Se on tehnyt pesänsä jo esivaltaan ja sieltä käsin meitä aivopestään hyväksymään synti ja Jumalan lakien rikkominen. Synnistä tehdään yhä enemmän hyväksyttyä vetoamalla inhimillisyyteen ja "rakkauteen", joka on lihallista ihmismielen rakkautta. Tämä ideologia kuulostaa niin järkevältä kaikkine psykologisine ominaisuuksineen, että jopa valitut eksyvät uskomaan ajan muuttuneen ja Jumalan hyväksyvän ajan muutokset yhteiskunnassa. Tämä on hyvin vaarallista ja juuri nyt on aika alkaa VALVOMAAN, ellet sitä vielä ole aloittanut! Moni menee virran mukana, kun kaikki kuulostaa niin kauniilta. Jumala ei tänäänkään hyväksy mitään Sanansa vastaista. Mutta siinä piilee viisaus, kuinka me asian esitämme. Meidän tulee rakastaa syntistä ihmistä, jokaista aivan samalla tavalla - synnistä riippumatta. Olen joutunut itse elämässäni vaikean tilanteen eteen, jota en olisi koskaan uskonut. Olen joutunut jättämään tuomion Jumalalle täysin. Ehkä opin tuntemaan Häntä paremmin ja odotan, että saan nähdä pelastuksen tässä tilanteessa. Mutta sen olen jo nyt oppinut, että me ihmiset emme voi koskaan tuomita toista. Emme kykene näkemään toisen ihmisen sydämeen, emmekä punnitsemaan totuutta, kuten Jumala. Olen joutunut sulkeman suuni, enkä kykene sanomaan mitään. Voin vain luottaa siihen, että Kristus Jeesus tekee työtään esirukouksen kautta ja saan rakastaa lähimmäistäni Jumalan rakkaudella. Ainoa asia, jota en tee, on kompromissi synnin kanssa.

Nyt, tässä ajassa, monen vanhurskaan tuska on siinä, että kaikesta yrittämisestä huolimatta ei pysty elämään uskonelämäänsä puhtaasti ja vanhurskaasti. Missään ei ole turvassa synnin lonkeroilta. Joka paikka on täynnä kuvia ja kiusauksia. Suurin ongelma alkaa olla se, että uskova ei saa kaipaamaansa turvaa edes seurakunnasta. Synti on ulottunut sinnekin jo niin suurella voimalla, että harva on enää Kristuksessa Jeesuksessa. Ilottomat, masentuneet ja uskonnolliset seurakuntalaiset, jotka käyvät suorittamassa viikoittaisen rutiininsa muistellen vanhoja hyviä aikoja, eivät kykene auttamaan. Meistä on tullut potilaita, sen sijaan, että meidän pitäisi olla sotilaita. Kompromissit, hengellinen laiskuus ja synti ovat vieneet voiman seurakunnasta. Evankeliointi on mahdotonta!

Tiedän rakas! Älä pelkää. Herra näkee kipusi, epätoivosi ja tuskasi synnin tähden. Hän näkee, kuinka sydämesi vuotaa verta seurakunnan paatumuksen vuoksi. Hän tietää, kuinka vaikeaa sinun on vaeltaa tässä sortuneessa yhteiskunnassa ja seurakunnassa, josta puuttuu Jumalan voima. Hän tietää, kuinka se pelottaa! Hän itse sanoi, löytäneekö uskoa maan päältä tullessaan. Hän itkee kanssasi. Herra on päättänyt auttaa Pyhää jäännöstään vuodattamalla tuomionsa puhdistaakseen seurakuntansa ja pelastaakseen omansa. Ei, Hän ei hylkää sinua! Hän joutuu tuomitsemaan, jotta seurakunta etsisi edelleen Hänen kasvojaan. Hän etsii kadonneita vielä tänäänkin, kurittaa parannukseen lapsiaan ja odottaa tuhlaajatyttöjään ja -poikiaan. Ei Hän luovuta sinusta, niin kauan, kuin vain turvaat Häneen ja huudat tuskassasi - "ota pois minun syntini ja puhdista minut Herra!"

Sydämesi vilpitön huuto ja vanhurskauden kaipaus tekee sinut puhtaaksi Hänen edessään. Älä pelkää, sillä Hän vie sinut läpi tämän pimeän ajan ja saat olla rohkaisemassa, lohduttamassa ja auttamassa perille veljiäsi/sisariasi.

Herra tuomitsee, mutta Hän ei hylkää!

Psalmi 89:29 Minä säilytän armoni hänelle iankaikkisesti, ja minun liittoni hänen kanssaan on luja.

89:30 Minä annan hänen jälkeläistensä säilyä iäti ja hänen valtaistuimensa niin kauan, kuin taivaat pysyvät.
89:31 Jos hänen poikansa hylkäävät minun lakini eivätkä vaella minun oikeuksieni mukaan,
89:32 jos he minun säädökseni rikkovat eivätkä noudata minun käskyjäni,
89:33 niin minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa ja heidän pahat tekonsa vitsauksilla;
89:34 mutta armoani en minä ota häneltä pois enkä vilpistele uskollisuudestani.
89:35 En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt.
89:36 Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele: >> Jakeen lisätiedot
89:37 'Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko,
89:38 se pysyy lujana iankaikkisesti niinkuin kuu. Ja todistaja pilvissä on uskollinen.'" Sela.

Surullisinta on se, että vanhimmisto on hyljännyt Jumalan. He, joiden pitäisi olla lähinnä Jumalaa ja herätyksessä, valveilla, ovat alkaneet palvella epäjumalia. Moni on langennut Hesekielin 8. luvun syntiin. Kuinka he voivat pitää laumasta huolta? Rukoilkaamme erityisesti paimenten puolesta ja opettajien, jotta heidän sydämensä olisivat puhtaita ja Sana heidän suussaan totuutta. Sillä katso, ei Herra kutsumistaan ja armolahjojaan kadu! Sinä saat tehdä parannuksen ja kääntyä. Saat jälleen puhdistua ja tulla vapauteen, Herran Jeesuksen veri on sinut puhdistava ja vapauttava! Amen, amen.